Eriarvoistumiskehitys on käännettävä

7

Eriarvoistuminen on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Mitä eriarvoistuminen on? Tähän kysymykseen vastaus on erilainen vastaajasta riippuen koska yhtä yhteisesti hyväksyttyä määritelmää ei eriarvoistumiselle ole. Onko se osattomuutta  varallisuudessa, asumisessa ja terveydessä? Vai pelkästään osattomuuden tunnetta? Sosioekonomiset erot ovat kasvaneet ja näkyvät mm. terveyskäyttäytymisessä, palvelujen käytössä ja elinikäennusteessa. Tuloerot kasvavat kun kaikista rikkaimmat rikastuvat muuta väestöä nopeammin. Suomessa on enemmän pienituloisia kuin 1990-luvulla.

Eriarvoistuminen on kuitenkin myös paljon muuta. Jopa lähes miljoonan ihmisen arvioidaan olevan syrjäytymässä digitaalisesta yhteiskunnasta. Samaan aikaan digitalisoidaan mm. monia julkisia lupapalveluja, terveydenhuollon, kelan ja verohallinnon palveluja. Peruspalvelujen käytön vaatiessa tietotekniikan hallintaa on tämä ryhmä  vaarassa jäädä kokonaan palvelujen ulkopuolelle.

laptop technology ipad tablet

Eriarvoistaako palvelujen digitalisointi myös alueellisesti?

Monesti erehdymme ajattelemaan, että he ovat iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät enää halua opetella älykännykän tai tabletin käyttöä. Tämä ryhmä on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Sairaudet, muut esteet tai taloudelliset mahdollisuudet voivat rajoittaa mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja.  Myös toimivat nettiyhteydet tuovat haasteita palvelujen yhdenvertaiselle alueelliselle saatavuudelle.  Sähköisten palvelujen käyttö vaatii hyvää luku- ja kirjoitustaitoa.  Peruskoulun päättävistä joka kymmenennellä ei ole riittävää lukutaitoa. Taitoa selviytyä arjessa lukemista ja luetun ymmärtämistä vaatimista tehtävistä esim. työhakemuksen täyttämisestä. Miten he selviävät monimutkaisten nettihakemusten täyttämisestä?

Peruspalvelujen digitalisointi tulee vähentämään kasvokkain ja puhelimitse tarjottavia palveluja. Näitä palveluja on järjestävä myös maaseudulla asuville ihmisille. Niiden on oltava helposti ihmisten tavoitettavissa eikä tiedotus niistä voi olla pelkästään verkkosivujen varassa. Peruspalvelujen piiriin pääseminen ei voi jatkossakaan edellyttää virkakielen kiitettävää osaamista ja hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Julkisten peruspalvelujen keskittämisellä ei ole järkevää nopeuttaa alueellista eriarvoistumista ja lisätä syrjäytymisvaarassa olevien määrää.  Tähän syrjäyttämiseen Suomella ei ole varaa.