Maanantaina tutustuin Raahen sairaalan leikkaustoimintaan

Maanantaina  klo 7.20 Raahen aluesairaalan labrassa verikokeen otossa, siitä sitten sairaanhoitajan ja lääkärin haastattelun kautta jo kahdeksaksi leikkauspöydälle.  Ja hyvinhän kaikki sujui.  Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta hoiti homman niin hyvin, että jo illaksi kotiin ja nukkumaan omaan sänkyyn. Seuraavana päivänä vastassa otsikot:

Raahe

RAs2

Mikä tätä maata oikein vaivaa? Minulle on viime vuosina kertynyt kokemuksia omien ja läheisten sairaanhoidosta. Yleensä niissä itse hoitotoimenpiteet onnistuvat, mutta se muu hoito ja varsinkin huolenpito onkin ollut vaihtelevampaa.  MIkään ei koskaan ole sujunut niin kuin Strömsossä. Aina, joka ikinen kerta on jotakin mennyt vähän niin kuin sinne päin.  Nyt kerrankin kaikki toimi. Siis ihan kaikki. Niin tämä muka olikin sitten sellainen turvallisuusriski, että leikkaustoiminta on ehdottamasti lopetettava?  Jos lainsäädäntö vaatii tämän lopettamista, lainsäädäntöä on muutettava.
Ei turvallisuutta paranneta eikä säästöjä saada rikkomalla toimivia hoitokäytäntöjä.  Parannetaan ensin ne toimimattomat asiat, niitä siellä kyllä riittää.

Sunnuntaina keskusteltiin vanhustenhoivasta

Vasemmiston tilaisuus Aleksinkulmassa, Oulussa veti mukavasti väkeä.  Keskustelutilaisuuden aiheena oli vanhustenhoiva.  Keskustelun alusti asiantuntevasti vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pj, sote-valiokunnan jäsen  Anna-Kaisa Pekonen. Keskustelua veti ja tilaisuuden juonsi. vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig. Mukana oli lähes kaikki vaalipiirimme ehdokkaat Merja Kyllösen johdolla.
Yleisön kysymykset saivat aikaan vilkaan keskustelun.  Vanhustenhuollon mitoituksesta saimme konkreettisen esimerkin miten ne desimaalit siellä hoivakodissa kääntyvät lisääntyväksi hoitoajaksi asukasta kohden.

52123672_620697555058396_955519559232651264_n

 

Vaalikampanja virallisesti startattu

Tänään oli vaalikampanjani ”virallinen” avaus Haapavedellä.
Tukiryhmäni tehokkaat naiset vastasivat startin ohjelmasta, järjestelyistä ja markkinoinnista.  Minun tehtävänä oli ainoastaa nauttia työn tuloksista ja käynnistää kampanja lämminhenkisessä tilaisuudesta. Vaalikampanjoissa perinteisesti ehdokkaat hoitavat myös satujen kertomiset. Tästä perinteestä emme tietenkään poikenneet nytkään

 

 

Hyvää ystävänpäivää

Kylpyläsaari
Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää
ja minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemään
Ota kädestä, tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan

Oulaisten Halpa Hallin edustalla jakelin ihmisille ystävänpäivän kunniaksi suukkoja vesisateessa. Säässä olikin aikamoinen muutos aamusta tapahtunut.  Sitten vielä nopeasti käynti Lähteen kahviossa ja ajelemaan kohti Haapavetta.  Monenlaisessa kelissä olen Oulaisten ja Haapaveden väliä ajellut ja taas yhdenlaista kokemusta rikkaampi. Nyt taisi tulla ennätys kuinka kauan kulutin aikaa tuolla välillä. Kiitollinen tekniikan kehitykselle, joka mahdollistaa työskentelyn Haapavedellä useimpina työpäivinä. Illalla katsomassa Wanhojen päivän tansseja tyttäreni kanssa. Tanssijoiden puvut, meikit ja kampaukset  tuovat Johannan elämään aina ripauksen prinsessaelämästä.  Ja niitä ripauksiahan ei ole liikaa.

 

 

 

Vaalistartin ja sen varaslähdönkin valmistelua

Huomenna on ystävänpäivä. Sehän on hyvä päivä viritellä vähän vaalikampanjaa naapurissakin. Vähän kuin vaalikampanjan varaslähtö! Olen huomenna Oulaisten toimistossa ja jatkan siitä jakamaan ystävänpäivän pusuja Halpa Hallin eteen klo 16.00 alkaen.
Eilinen ilta menikin liimaillessa kuviani pusuihin.  Mutta aivan kivan näköisiä niistä tuli. Kylkiäisenä tietenkin toivon pääseväni juttelemaan ajankohtaisista asioista ihmisten kanssa. Oulainen on siitä jännä paikkakunta, että aika harva varmaan tietää miten hyvin minä tunnen Oulaisten asiat.  Voi sanoa, että minä tunnen Teidät, mutta tunnettekos Te minua? Toivottavasti huomisen jälkeen olen tutumpi.

20190212_195853

Illalla sitten Haapaveden liikuntahallille katsomaan Wanhojen tansseja.  Ne ovatkin sellainen tapahtuma juttu, josta haapavetiset voivat ylpeillä.  Aina yhtä näyttäviä ja taitavia esityksiä kauniiden nuorten naisten ja pukujen lisäksi. Kannattaa tulla katsomaan omin silmin! Kaikki siis Haapaveden liikuntahallille klo 19.00.

Minä en äänestä koskaan vasemmistoa

Helmikuun ensimmäinen torstai kului pitkälle kahdessa eri ohjausryhmän kokouksessa.

Nivala

Pöpperöisessä kelissä ajelin aamulla ensin Nivalaan Veräjä-hankkeen ohjausryhmään.  Maksatushakemusten ja muiden pakollisten kuvioiden lomassa keskustelua eri tavoista ohjautua hankkeisiin. Osa ohjataan palveluverkoston kautta, mutta hankkeen tultua tutuksi osaa yhä useampi itse tai myös läheistensä ohjaama otttaa yhteyttä. Veräjä-hanke lähtee yksilöllisistä tarpeista, toiselle se tarkoittaa ryhmätoimintaa ja toiselle taas jotain aivan muuta.  Hanketyöhön tuovat mielekkyyttä osallistujien  onnistumiset työllistymispoluilla. Pieniä ja suurempiakin onnistumisia on itse usein vaikea havaita, näiden näkyväksi tekeminen on tärkeä osa hanketyöntekijöiden työtä. Polut ovat yksilöllisiä ja osallistujien tarpeet erilaisia. Veräjähankkeen vahvuutena on yksilöllisestä tarpeesta lähtevät erilaiset toimenpiteet.  Jos on tarvetta lusikalliselle, ei kannata kauhalla tarjoilla.

Kokouksen jälkeen poikkesin Nesteellä kahvilla. Ajattelin, että jotain pientä suolaista kahvin kanssa.  Mutta tarjolla olikin niin suuria sämpylöitä ja isoja reissumiehiä, että sain sopivan tekosyyn muuttaakin suolaisen suklaaksi.

51632650_2301606353196813_483365085599760384_n

Nappasin lehtihyllystä Kalevan seurakseni. Sen mielipidesivulla oli yllätys,  kirjoitukseni  palvelujen digitalisoinnin vaaroista. Iloinen mutta jännä sattuma, että se julkaistiin juuri tänään kun  osallistun kahden eri hankkeen ohjausryhmään. Hankkeiden joissa  pyritään parantamaan huonossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta ja ehkäisemään syrjäytymistä.

150px-Sievi.vaakuna.svg

Sitten auton keula kohti Sieviä ja Pitstoppia. Hankkeesta on jäljellä enää viimeinen vuosi, mutta paljon ja monenlaista on aikaansaatu.  Hankkeen osallistujamäärätkin kertovat hankkeen tarpeellisuudesta ja onnistumisesta. Hankeessa on rohkeasti lähdetty kokeilemaan monenlaista erilaista toimintaa ja myös hankkeesta tiedottaminen onnistuu harvinaisen hyvin. Myös luottamushenkilöt ovat hyvin mukana tukemassa hanketta.

Sievissä kävin keskustelun, jota mietin vielä ajellessani kotia kohden.
Kävin paikallisessa liikkeessä kysymässä, onko mahdollista, että käyn jakamassa vaalimateriaalia pihalla lähempänä vaaleja. Asiakkaana ollut nainen kuuli keskustelumme ja kysyi minulta, mitä puoluetta minä edustan.  Kun kerroin olevani vasemmiston ehdokas, hän kertoi, ettei koskaan, ei koskaan äänestä vasemmistoa.  Minä tietenkin kyselemään, että miksi vasemmistoa ei voi äänestää. Syynkin hän minulle sitten kertoi. Jatkoimme keskustelua hänelle tärkeistä teemoista, joita vaaleissa tulisi käsitellä.  Hän kertoi miten koki tulleensa huijatuksi kun takuueläkkeen määrä nousi vuoden vaihtuessa 9 eurolla ja parin viikon päästä oli vuorostaan asumistukea alennettu saman verran. Hän ihmetteli, että pidetäänkö heitä niin tyhminä, että he uskovat tulojensa nousevan sadan euron takuueläkkeen korotuksella. Lupaillaan korotusta, joka pienentää toista etuutta.
Hän kertoi vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan aina vuodenvaihteessa.  Kalenterivuoden vaihtuessa alkaa kertymät alusta lääkkeissä, asiakasmaksuissa ja kela-matkoissa. Takuueläkkeen saajalle pitkä penni. Aina ei rahat riitä kaikkiin lääkkeisiin. Jos on valittava ruoka tai lääkkeet, on valinta ruoka. Keskustelimme pitkään eriarvoistumisesta, tuloerojen kasvusta. Hän kertoi lamaannuksesta ja toivottomuudesta, jota huono taloudellinen tilanne aiheuttaa. Tilanne, johon ei ole näkyvissä minkäänlaista parannusta.  Jälkeenpäin ajattelin, että jospa hän äänestäisikin vasemmistoa. Näissä ja vielä seuraavissakin vaaleissa. Muutos olisi mahdollista.

ps. Vasta kotona hoksasin, että jos olisin ottanut selfien  kunnantalon edessä, jossa Sievin vaakuna, olisin voinut hyvällä omalla tunnolla postata kuvan ”Sievin kansanedustajaehdokas”.

 

Yhdenvertaisuus ei ole Suomessa valmis – se vaatii edelleen tekoja

YKvammaissopimus, artikla 19:

Jokaisella on oikeus päättää itse, missä asuu ja kenen kanssa.

Kehitysvammaisen ihmisen suurimmat haaveet ovat samanlaisia kuin kaikilla muillakin ihmisillä.  Useimmat ihmiset haluavat oman kodin ja rakkautta.
Kehitysvammaiselle ihmiselle asumisratkaisu luo raamit koko elämälle. Raamit sille, mikä on tai ei ole mahdollista. Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia asumismalleja – ja erilaista tukea asumiseensa. Myös kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus päättää missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Hänellä on oikeus  merkityksellisiin, omaehtoisiin ihmissuhteisiin.
50839891_609430756185076_3941470901760950272_n

Kehitysvammaisten ihmisten pitää saada asua omassa kodissa, itsenäisesti ja sopivasti tuettuna. Hänen on saatava valita itse asuinpaikkansa ja -kumppaninsa. Hänellä on oikeus omiin huonekaluihin, omaan sänkyyn.  Oikeus sisustaa itse valituilla väreillä ja omilla tavaroilla. Tiloissa on huomioitava ihmisten erityiset tarpeet esim. esteettömyyteen liittyvät vaatimukset.  Tarvittava asumisen tuki voi olla määrällisesti suurta tai vähäistä, mutta sen on vastattava yksilöllisiä tarpeita. Kun palvelu vastaa juuri omiin tarpeisiin, se riittää.

Kansanedustajaksi valituksi tultuani sitoudun tekemään työtä sen puolesta, että seuraavat tavoitteet toteutuvat:

1. Vammaisten henkilöiden asuminen ja osallisuus on turvattava

2. Vammaisten henkilön  on saatava työstään yhdenvertainen palkkaa

3. Vammaisten henkilöiden toimeentulo on turvattava

 

 

 

Maailman suurin marttailta

Torstaina 31.1.2019 oli aika keskittyä järjestötoimintaan. Maailman suurin marttailta käynnisti 120-vuotiaan järjestön juhlavuoden. Oulaisten marttayhdistys oli kutsunut Haapaveden martat vierailulle juhlavalaistuun Penttilän taloon. Puitteet illalle olivat juhlan arvoiset ja emännät olivat kattaneet kahvipöydän tutulle siniruudulliselle marttaliinalle.  Puheita, runoja, haitarin soittoa ja laulua keskustelun lomassa. Illasta jäi todella mukava muisto. Tällaista yhteisöllisyyttä tarvitsisimme enemmän arjen keskelle. Suunnitelmat seuraavasta yhteisestä illasta ovatkin jo mietteissä. Kiitokset vielä Oulaisiin! Voitte olla ylpeitä kulttuuriperintönne säilyttämisestä ja entisöinnin onnistumisesta. Seuraavan kerran tavataan Haapavedellä.