Outi

 

Kuulun tämän hetken suurimpaan ikäluokkaan. Synnyin syyskuussa 1963 Haapavedellä. Lapsuuteni vietin Haapaveden kauniissa luonnonmaisemissa talvella hiihdellen ja kesät uiden Kylpyläsaaressa. Opinpolkuni alkoi Mäkirinteen ala-asteelta jatkuen viereisessä rakennuksessa peruskoulun loppuun asti. Tämän jälkeen suuntasin naapurikaupunkiin  Oulaisiin opiskelemaan laskentatoimen merkonomiksi.

Valmistuttuani työskentelin toimistoalalla. Muutaman lyhyen työsuhteen jälkeen Kelan Haapaveden toimistonjohtaja pyysi minua töihin Kelalle. Ja sinne sitten jäinkin. Aloitin asiakaspalvelutehtävistä siirtyen siitä pian etuuskäsittelyyn. Olenkin työurani aikana myöntänyt lähes kaikkia Kelan käsittelemiä etuuksia. Suorittamani Kela-tutkinnon jälkeen siirryin esimiestehtäviin. Harjoiteltuani Nivalan toimistossa esimiestyötä muutaman kuukauden ajan siirryin toimistojohtajaksi Ylivieskaan, ja jonkun vuoden kuluttua sain johdettavaksi myös Oulaisten yksikön. Organisaatiomuutosten myötä siirryin Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiirin apulaisjohtajaksi vastaten työ- ja toimintakykyetuuksien ratkaisutyöstä.  Tätä kautta minulle ovat tuttuja sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun työkyky- ja kuntoutusasiat. Tällä hetkellä vastaan sairauspäiväraharyhmän työn tehokkuudesta ja laadusta Pohjoisessa vakuutuspiirissä,  joka maantieteellisesti ylettyy Kälviältä Utsjoelle.
Vastuulleni kuuluvat myös Haapaveden, Oulaisten ja Pulkkilan toimipisteisiin liittyvät asiat. Olen mukana Oulun eteläisellä alueella mm. erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien  hankkeiden ohjausryhmissä mm. Alavieskassa, Kalajoella, Nivalassa ja Sievissä. Ylivieskan ohjaamon ja nuorten työpajan jäsenyydet pitävät osaltaa minut ajantasalla aluemmee nuorten elämässä.

20181125_114003

Kelan täti kurvailee Saabilla toimistojen väliä.

Järjestötoiminnassa olen mukana paikallisessa marttayhdistyksessä. Olen toiminut vuodesta 2014 yhdistyksen puheenjohtajana. Kestävän kehityksen arvot ovat minulle tärkeitä, ja tuloksekkainta kehitysyhteistyötä on naisten koulutustason parantaminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Marttailua.

Työurani lomassa elämääni sisältöä ovat tuoneet kaksi tytärtäni, joista huolehdin pitkään yksinhuoltajana. Heistä vanhempi on opiskellut sosionomiksi ja työskentelee Haapaveden kaupungin työpajan johtavana ohjaajana. Nuorempi tyttäristäni on lievästi kehitysvammainen ja osallistuu työtoimintaan kierrätyskeskuksessa ja kukkakaupassa. Hänen myötä elämässäni on edelleenkin vahvasti läsnä prinsessat ja muut tyttömäiset jutut. Omaishoitajan arjen ongelmatkin ovat vuosien kuluessa tulleet minulle tutuiksi. Olen oppinut arvostamaan elämän monimuotoisuutta ja sen pieniä iloja.  Tyttäreni on opettanut, että elämä voi todellakin olla pelkkää pinkkiä. Tänä syksynä elämäni on mullistunut täysin. Sen on saanut aikaan pieni poika, joka syntyi vanhemman  tyttäreni perheeseen. Poika, joka on mummunsa mielestä täydellinen. Poika, joka on tutustuttanut mummunsa myös keskosperheen arkeen.

pienen pieni käsi_n20190216_160022