Vaaliteemat

Postikortti Outi Pekkala VAS A-puoli

Yhdenvertaisuus

Eriarvoistumiskehitys on käännettävä

Suomalaisten mukaan eriarvoistuminen on tänä päivänä yhteiskuntaamme eniten jakava ilmiö. Tutkimusten mukaan se johtaa hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen.
Tulojen kasvu on on viime vuosina ollut hidasta, pakolliset menot ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin. Tuloerot ovat kasvaneet suurimpien tuloluokkien tulojen kasvaessa nopeammin kuin pieni- ja keskituloisten.  Lapsuuden perheen taloudellinen tilanne ja vanhempien koulutustausta vaikuttaa yhä enemmän ihmisen elämänkulkuun. Perhetaustalla on vaikutusta kaikkiin keskeisiin tapahtumineen ja päätöksiin.
Mikäli haluamme jatkossakin olla samassa veneessä on eriarvoisuuskehitys pikaisesti käännettävä.

Päätöksenteossa on huomioitava myös alueellinen yhdenvertaisuus.

Suomen kilpailukykyä on viime vuosina haettu keskittämispolitiikan kautta, tästä on kärsinyt erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomi.
Julkisia palveluja on keskitetty yhä enemmän Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin.
Tämä kehitys vaarantaa maaseudun palvelut ja elinmahdollisuudet.
Asumista maaseudulla ei voi tehdä mahdottamaksi vaan myös täältä on löydyttävä riittävät koulutusmahdollisuudet sekä toimeentulon turvaavia työpaikkoja.
Julkisten palvelujen tavoitettavuus on turvattava koko maassa.

 

hand-1917895_960_720

 

Syrjäytymisen ehkäiseminen

Hyvä varhaiskasvatus ja perusopetus

Hyvä varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta syrjäytymistä ehkäisten.Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä perheiden kanssa. Varhaiskasvatus tukee perheitä myös mahdollistaen heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun.
Varhaiskasvatuksen tulee suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristön on oltava terveellinen, kehittävä, oppimista edistävä ja turvallinen  huomioon ottaen lapsen ikä ja kehitys. Hyvä varhaiskasvatus rakentaa lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta tukevan perustan elinikäiselle oppimiselle. Laadukas perusopetus jatkaa  kasvatus- ja opetustehtävää opettaen lapsille tarpeellisia tietoja ja taitoja opetussuunnitelman mukaisesti yhdenvertaisesti eri puolilla maatamme.

Ilmainen toisen asteen koulutus

Maksuton koulutuspolku  aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle mahdollistaisi Suomen osaamispotentiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti lisäten samalla  tasa-arvoa perheiden välillä.
Opetus on nykyisinkin maksutonta lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa, mutta kustannuksia syntyy koulukirjoista ja muusta oppimateriaalista sekä  myös tutkintomaksuista. Esim lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat
2 600 euroon.  Ammatillisten tutkintojen kustannukset riippuvat paljon alasta, mutta voivat nousta useisiin tuhansiin euroihinkin.
Opiskelun kustannukset rajaavat vähävaraisten  nuorten opiskelumahdollisuuksia, eivätkä he kustannusten vuoksi voi aina hakeutua opiskelemaan haluamalleen alalle.
Ilmainen toisen asteen koulutus vähentäisi niiden nuorten määrä, jotka ovat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja vähentäisi syrjäytysmisriskiä peruskoulun päättymisen liitoskohdassa.

Perheiden varhainen tuki

Lapsiperheillä täytyy olla mahdollisuus saada varhaisessa vaiheessa tukea arkisissa pulmatilanteissa. Kun tarvitaan tukea vanhemmuuteen, arjen sujumiseen, vahvistusta voimavaroihin tai lapsiperheiden tilapäistä kotiapua, sitä tulee olla saatavilla.

kids-2985782__340

 

Hyvät julkiset palvelut

Helposti tavoitettavat

Kaikilla meillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet julkisten palvelujen saatavuuteen. Kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua tulee olla saatavilla jatkossakin myös kasvukeskusten ulkopuolella.  Verkkopalvelujen tulee olla helposti käytettäviä ja selkeitä.
Terveys- ja hoivapalvelut tulee järjestää pääosin yhteiskunnan tuottamina, jolloin voidaan  pidetään henkilöstöpolitiikka, toimintatavoista ja arvoista päättäminen omissa käsissä.

Laadukkaat

Julkisten palvelujen laadun täytyy olla sellainen, että niihin voi turvallisin mielin luottaa.
Toimintatapoja ja prosesseja tulee kehittää lähtökohtana asiakkaan näkökulma. Johtamismenetelmiä, hallintoa parantamalla voidaan vaikuttaa myös asenteisiin, jotka ovat yksi tärkeä osa palvelujen laatua.
Viime aikojen uutiset hoivapalveluiden tasosta ovat pöyristyttäviä. Tällaista ei saa missään tapauksessa hyväksyä.  Apua ja hoivaa tarvitsevan on sitä myös saatava. Maksimaalisen voitontavoittelu ei voi olla tavoitteena hoivapalveluissa, nyt olemme nähneet sen seuraamukset.

hands-2066551__340

 

Kannustava ja yksinkertaisempi sosiaaliturva

Ymmärrettävä

Sosiaaliturvan käsitteitä yhdenmukaistamalla siitä voidaan tehdä ymmärrettävämpää. Lainsäädännön tulee olla selkeää ja tasavertaista eri etuuksissa.

Ennakoitava

Sosiaaliturvan muutokset täytyy olla ennakoitavissa nykyistä paremmin. Elämäntilanteen muutokset eivät saa johtaa kohtuuttomiin odotusaikoihin eivätkä kohtuuttomiin lopputuloksiin.

Oikeudenmukainen

Sosiaaliturvaamme täytyy kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan. Myöntöperusteissa tulee huomioidan muutokset ympäröimässä maailmassa. Työsuhteet ovat monimuotoisia, niin tulisi myös sosiaaliturvamme olla.

Vastikkeeton perusturva

Tavoitteena tulee olla vastikkeeton perusturva.
Tämä ratkaisi lapsiperheköyhyyttä, opiskelijoiden asemaa, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Se myös poistaisi toimeentulon katkeamisen pelon, joka tänä päivänä lamaannuttaa ihmisiä toimimasta taloudellisen tilanteensa parantamiseksi.
Tätä tavoitetta kohden voidaan edetä pienin askelin ja pikkuhiljaa.  Aloittaa voidaan yhdenmukaistamalla perusturvan taso eri etuuksissa takuueläkkeen tasolle.

 

atm-1524870__340